maanantai 30. maaliskuuta 2015

Trimmailua kotosalla

30.3.2015

Perjantaina käytiin sitten hakemassa se trimmauskone Musti&Mirri -myymälästä ja lauantaina ensimmäiseksi koekaniiniksi joutui Herkko. Tämä oli ensimmäinen kerta kun ylipäätänsä trimmattiin itse koiria, joten lopputulos ei välttämättä ollut kaikista parhain. Tuli nyt vasta mieleen että olisi voinut kuvailla eri vaiheet läpi, mutta se oli kyllä aika moista sähellystä, joten tuskin olisi mitenkään laadukkaita kuvia tullut. :) Katsottiin kuitenkin ohjeet Suomen kettuterrierit ry:n  sivuilta. Valitse ensin valikosta vasemmasta reunasta Sileäkarvainen kettuterrieri ja sieltä Turkin hoito.

Perus periaate on että siistitään edestä rinta, pulisongit, häntä ja takapuoli. Siinäpä ne tärkeimmät. Mutta tässä siis ensin kuva lähtöpisteestä:


Tosiaan, tarvi olla koko ajan ohjeet esillä, joten siksi tuo tabletti tuossa pöydällä. Tässä kuvassa ei nyt pääse oikeuksiinsa Herkon ihanat "pöksyt", jotka tulevat esiin aina kun päästää turkin kasvamaan. Häntä näyttää enemmän pölyhuiskalta, kuin porkkanalta, jolta sen kai kuuluisi näyttää. Rintakehän karvat ovat myös päässeet villiintymään. Joten tuumasta toimeen! :)

Tässä kuva siitä kun sen pitäisi olla siistimpi:


Pahoittelen heti ensimmäisenä että koko koira on nyt toisin päin tässä, mutta hyvin tästä saa sen peruskuvan. Aloitettiin edestä ajelemalla koneella ja sen jälkeen ohennussaksilla raja häivytettiin. Pulisongit ohennussaksilla. Takapuoli pyörteen keskeltä koneella ja loput taas ohennussaksilla häivyttäen. Häntä lähes kokonaan ohennussaksilla, mutta hännän pää muotoillaan suorilla saksilla. Täytyy varoa ohentamasta kuitenkaan liikaa. Sitten siistittiin vielä vatsa koneella ja suorilla saksilla. Ei loppuen lopuksi kovin vaikea homma, vaikken itse päässytkään kokeilemaan. Koneessa käytimme tosiaan 2mm terää ja tuollahan ei voi tietenkään Viliä ajaa, joten hän saa odotella sen aikaa kun saadaan hommattua 9mm terä. Toivottavasti siis pian koska Vili näyttää aika rähjäiseltä nyt. :D

maanantai 23. maaliskuuta 2015

Linssiluteita

24.3.2015

Pari viikkoa sitten oltiin käymässä Linnainmaan Faunattaressa, jossa järjestettiin "eläinten koulukuvaus". Meidän koirat nyt ei erikoisemmin tykkää olla kuvattavana, joten en itse saa mitään hienoja kuvia otettua, niin ajattelin jättää homman ammattilaiselle. Aika moista hosumistahan se oli, mutta onneksi mukava kuvaaja oli pitkähermoinen, vaikka meidän adhd hauvat siinä remusivatkin. 

Idea on siis sama kun lapsilla kouluissa valokuvaus, josta nimikin tulee. Lähes tulkoon minkä tahansa lemmikin voi kuvauttaa heillä ja kuvaan saa itse valita taustan. Voit lukea lisää täältä. Sieltä löydät esim. seuraavan kuvauspaikan. Kuvaus tuolla paikan päällä oli maksuton, eli maksetaan vain kuvista mitkä otetaan. Ja noita kuviahan saa tilattua lähestulkoon mihin tahansa nyt voi vaan kuvan painattaa, eli jos haluaa käsilaukun haukun kuvalla niin onnistuu.

Tänään sain sitten sähköpostiini ilmoituksen että kuvat olisivat tilattavissa. Kummastakin otetaan pienet taulut, sitten yksi isompi kuva ja yksi kuva digitaalisena, joka varmasti pääsee myös piakkoin tänne blogiin ihailtavaksi. Olin positiivisesti yllättynyt siitä kuinka hyviä kuvia ne olivat. Vaikkakin kuvaus sessio oli mitä oli.

Ollaan tuota Vilin turkkia jo tovin voivoteltu, että kun on päässyt aika pitkäksi kasvamaan ja mietin että pitäisi viedä taas trimmattavaksi. Ei tarvinut kauaa trimmaajaa etsiä, kun poikaystäväni ilmoitti tilanneensa trimmauskoneen ja ohennussakset. Trimmauskoneen osto on ollut jo pidemmän aikaa mielessä, koska sillä säästää pitkän pennin. Jonkun verran olin etukäteen vertaillut Andiksen ja Osterin koneita, mutta koneeksi sitten valikoitui meidän perheen diktaattorin yksimielisellä päätöksellä Andis AGC 2. (klik ) Kirjoittelen tästä sitten lisää, kun olen päässyt ensin kokeilemaan tuota. :)


Päivän mietinnät:

Vaikkakin kevät otti hieman takapakkia tämän päiväisellä lumisateella, niin onneksi ainakin Vili on ehtinyt nauttia täysin rinnoin auringon paisteesta. Sen lisäksi, että Vili tykkää kovasti saunomisesta, myös auringossa makaaminen on aivan ihanaa! Mietinkin juuri tuossa yksi päivä kuinka ihana persoona Vili on kokonaisuudessaan. Nauttii elämän pienistä asioista ja on aina iloinen, mutta osaa myös ottaa hyvän asennon ja vain rentoutua. Jos Viliä sanotaan jo nyt vanhaksi herraksi, niin en osaa kuvitellakkaan minkälainen se on sitten oikeasti vanhana. Ja toivottavasti elääkin terveen ja pitkän elämän. Minä jo pelkään etukäteen sitä päivää kun joudun sanomaan hyvästit rakkaalle ensimmäiselle koiralle.

keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

Kerranhan täällä vain eletään

11.3.2015

Joku voisi ajatella että olen täysin sekopää, mutta elämästä täytyy muistaa välillä nauttiakkin. Kerranhan täällä vain eletään on niin loppuun kulutettu lause, mutta niin paikkaansa pitävä. Useimmiten näin sanoo viisitoista kesäset teinit, jotka paskoo ja sotkee paikkoja, mutta itse tarkoitan tällä juuri sitä itseään. Koskaan ei voi tietää, milloin tämä kaikki päättyy. Saatan saada tappavan sähköiskun töissä tai jäädä auton alle huomenna, kuka sitä tietää. Niinpä siis heittäydyin villiksi ja ostin meille kotiin Pleikkari nelosen ja kyllä, se maksoi maltaita. Tai siis maksaa maltaita, makselen sitä luultavasti pitkään. 


Miksi sitten menin ostamaan tälläisen turhakkeen? Poikaystävälläni on ensi kuun alussa syntymäpäivä ja tämä kyseinen pelipaketti (laite ja peli) sattui olemaan nyt tarjouksessa ja niitä oli vain rajoitettu erä. Joten miksipä ei? Parasta tässä kaikessa oli poikaystäväni ilo, vaikka yrittikin sitä mahdollisimman hyvin peitellä. Yhteentoista asti illalla leikki kuitenkin uudella härvelillään, joten tuskin oli kauhea pettymyskään. :)

Minä en ollut ainut kuka törsäsi eilen. Menimme eilen nimittäin käymään paikallisessa eläinliikkeessä, tarkoituksena ostaa vain pari herkkua pojille illaksi. Mukaan lähti sitten kaksi sorsan räpylää, jotka näyttivät maistuvan todella hyville ja kaksi puuhakuutiota, jotka voi siis syödä, mutta sisälle voi myös pistää herkkuja, jotta touhuttavaa olisi pidemmäksi aikaa.



Herkkujen lisäksi mukaan lähti molemmille pojille uudet kaulapannat. Vilille sininen ja Herkolle musta-valkoinen. Pannat ovat siis MAG merkkiset ja ainakin vaikuttavat todella laadukkaille ja kestäville. Mitään omaa sivua tälle merkille en löytänyt, mutta käykääpäs kurkkaamassa täältä. 

Lopuksi mukaan napattiin nännikumi! Nyt varmasti monelle herää kysymys, että mikä ihmeen nännikumi. Tällä siis lypsetään lehmä, näin lyhykäisyydessään. Tuoksuukin todella hurmaavasti lehmälle ja siitäkös koirat tykkäävät. Ihan kestävä ja hauska lelu koiralle. Todettu meillä jo aikaisemminkin mukavaksi leluksi. :)



perjantai 6. maaliskuuta 2015

Ensimmäinen työviikko

6.3.2015

Ensimmäinen työviikko takana päin! Nyt viimein ymmärrän kuinka vaikeaa on blogin kirjoittaminen kaiken muun ohella. Olen ollut todella väsynyt tullessani kotio, tuntuukin etten ole saanut mitään kotona aikaiseksi. Salikin on jäänyt tällä viikolla kokonaan. No, mutta mukaan on tällä viikolla tarttunut paljon uusia asioita. Jännittävää nyt työskennellä eri firmassa. Kaikista jännittävintä on ollut se kun ei oikein tunne vielä ketään, onneksi firmasta, jossa aikaisemmin työskentelin, on pari tuttua naamaa. Kaikista hauskinta tällä viikolla oli se kun joku oli tuonut töihin mukanaan ihanan ruttunaamaisen koiran, nimeltä Tyyne. <3

Mukavaa seuraa töissä

Tämä viikko on siis mennyt lähinnä ihmetellessä, joten koirien kanssa touhuaminen on jäänyt vähemmälle, mikä harmittaa suunnattomasti. Muutenkin kurjaa jättää lapsukaiset yksin kotiin, kun pitää lähteä itse töihin, mutta kaipa tähän tottuu. Mutta ajattelin kertoa hieman kotona tapahtuneista parannuksista, joista ensimmäinen liittyy ruokailuun. Vili on jo aiemmin osannut odottaa kiltisti ruokaa, mutta nyt sen on oppinut Herkkokin! Miettikää! Meidän adhd koira on oppinut odottamaan jotain! Elikkäs käsken ensin istumaan ja sen jälkeen odottamaan. Sitten lasken kupit maahan ja kupille saa mennä vasta kun sanon "saa ottaa". Ja olen testannut, niin ne odottaa kyllä aika pitkäänkin. Minuutti pari menee helposti. Olen ylpeä äiti. :)

Sitten seuraava parannus mikä tapahtui, ööh, en edes muista koska. Mutta menin tuossa ostamaan meille kotiin oman trimmauspöydän, enkä kadu sen ostoa hetkeäkään. Saimme sen todella halvalla Torin kautta, koska se on sellainen keskeneräinen projekti. Vanha kumimatto oli kulunut loppuun, joten aiempi omistaja oli ostanut uuden, mutta aika ei ollut riittänyt työn loppuun saattamiseen. Ihan toimiva peli, joten kelpaa meille. Pöytä on esimerkiksi ratkaissut kynsienleikkuu ongelman Vilin kanssa. Antaa paljon paremmin leikata kynnet pöydällä kuin esimerkiksi lattialla sylissä. Eikä Vili ole ainoa tapaus, myös Meeli antoi paremmin leikata kotkan kyntensä. Turkin hoitokin sujuu huomattavasti paremmin, joten suosittelen ostamaan kotikäyttöön trimmauspöydän. 

Meeli kävi kyläilemässä


Sitten vielä ihan pakko kertoa viime viikonlopusta. Okei, perjantaina olin kaverini kanssa katsomassa leffaa, joka oli uusin Yö museossa -elokuva. Nauramiselta ei voinut välttyä. :) Mutta sitten lauantaina! Lähdettiin kahden aikaan päivällä ajelemaan kohti Helsinkiä ja Hartwall Areenaa. Olimme siis neljän hengen porukalla liikkeellä ja menimme katsomaan Jokereiden peliä ja ihailimme tätä matsia aitiossa! Todella mahtava kokemus kokonaisuudessaan. Alkuruuaksi syötiin ceasar salaattia ja kylmäsavulohta. Ja kyllä, minä söin kalaa! :) (Jos joku ei vielä tiennyt, en syö kalaa ollenkaan) Maistui ihan pekonille, joten söin puolet kalasta. Pääruuaksi oli jotain todella hyvää lihaa ja jälkiruuaksi syötiin porkkanaleivosta, suklaakakkua ja macarons leivos. Nams! Jokerit tietenkin voitti ja koska kaikki kannattaa jotain jääkiekkojoukkuetta, niin päätin nyt valita oman fanituksen kohteeksi Jokerit. Ja haluan toisaalta kapinoida sitä vastaan, että Tampereen läheisyydessä pitäisi kannattaa Ilvestä tai Tapparaa. Olen myös usein miettinyt että millä se joukkue valitaan, mutta sen saa kai valita ihan oman mielen mukaan. :D Kaiken lisäksi omistan nyt ihan äly hienon Jokerit huivin.

Lainatamineissa :)

Jälkkäri :P