tiistai 24. marraskuuta 2015

Lunta ja härän korvia

24.11.2014


Viikonloppuna tuiskusi ja pyrytti lunta aika lailla. Sähköt pätki useasti lauantai iltana. Sunnuntaina lähdimmekin siis kävelylle ihanan talviseen metsään ja vastaan tulikin aika paljon kaatuneita puita. Tykkään paljon siitä miltä talvi näyttää ja nyt harmittaakin toden teolla kun tuo lumi ainakin meillä tääällä uhkaa sulaa pois. :(  Ja se tietää lisää kuraisia tassun jäkiä eteiseen. Ei sillä että meillä täällä muutenkaan mitenkään siistiä olisi, kiitos tämän ihanan hermoja raastavan remontin.



Lauantaina olimme Vilin kanssa jälleen töissä ja päivä menikin siinä aika sutjakasti. Olemme aiemmin olleet Vilin kanssa kassalla, mutta tällä kertaa olimmekin palvelupistellä ja sekös jos mikä oli ihan kummallista. Vilillä kulu päivä nukkuessa ja järsiessä härän korvaa. Helpommalla ei varmaan tässä maailmassa palkkaa tienata. :D

Projektina minulla on tehdä Vilille työpaikan väreihin sopiva peti ja se on vielä ainakin ihan vaiheessa kuten kuvasta näkyy. Ajattelin laittaa siitäkin kuvaasarjaa myöhemmin tänne.

Huomenna on jälleen koulupäivä ja tehtävä huomiselle vähän vaiheessa. Pitäisi osata ilmeisesti miettiä minkälainen on itse asiakaspalvelijana, mutta mulle tommonen on ihan hirveen vaikeeta. En osaa sillain arvostella itseäni, että missä olen hyvä ja missä tulisi vielä parantaa. Maanantaina käytiin hieman läpitte ensimmäistä tutkinnonosan suunnitelmaa ja pelkässä suunnittelussa on hirveä homma. Stressitaso 100%. Onneksi sentään jotain kevennystä, koska sain täysin pois yhden tutkinnonosan aikaisemman tutkinnon takia. Nyt onkin siis kuuden sijasta vain viisi tutkinnonosaa. Wipii!

Tällä hetkellä muuten jaksaminen on ihan totaali nollassa. Nää remonttiasiat stressaa, koska joka asiassa tuntuu olevan kompastuskiviä ja aikataulut senkun venyy ja venyy.. Onko oikeasti vaan liikaa pyydetty että pääsisi kotona suihkuun ja että saisi siivota kodin puhtaaksi? Onneksi lauantaina pääsemme aloittamaan jo lattian laatoitusta ja siitä ei toivottavasti mene enään kovin kauan että koko helahoito on valmiina.Yritän vain miettiä sitä tunnetta kun pääsee ekaa kertaa omaan suihkuun ja saunaan, kädessä kylmä siideri. Suljen joka mööpelin ja olen suihkussa ainakin tunnin, kaiken tän kärsimyksen edestä. :)

Mun piti tähän ihan jaaritella vielä jotain, mutta en kyllä muista yhtään että mikä. En tiedä mikä ihmeen dementia muhun on nyt lyhyen ajan sisään iskeny. Noh, mutta mä jatkan kouluhommia, joten näkyillään! <3




tiistai 17. marraskuuta 2015

Laiskuus on maailmamme pahin sairaus

17.11.2015


Olen pahoillani siitä etten ole kirjoittanut. Kului aikaa ja sitten tuntui vaan nololta kirjoittaa niin myöhässä. Nyt päätin vain kirjoittaa sitten. Ehkä siksi että on mukavaa purkaa ajatuksia, se helpottaa minua kummasti. Mietin myös sitä stressasinko liikaa sitä mihin tämän blogien tekstien on liityttävä ja se että rajasin sen itselleni liian tarkasti vain koira-aiheeseen. Tuntui vaikealta kertoa vain koirista, koska noh, tossahan ne nököttää :D Jos kukaan nyt ymmärtää mitä meinaan. Mutta se siitä turhasta jaarittelusta.





Mistä siis aloittaisin? Aloitan nyt vaikka siitä että mulla on uus työpaikka! Tai siis uus ja uus, olen kohta ollut jo neljä kuukautta. Tuntui hurjalle vain irtisanoa itsensä, mutta aika vähän niitä edellisessä työpaikassa sai edes tehdä töitä. Loppu ajasta olin uuden sairaalan rakennustyömaalla ja se jos mikä oli ihan kamalaa. Uudessa työssäni viihdyn todella hyvin! Uuden oppiminen on kivaa, kumpa saiskin tunkea tietoa enemmän ja nopeammin, mutta tyhmä pää ei pysy mukana. Ei auta tulla vanhaksi.







Eikä tässä vielä kaikki! Mä opiskelen mun työn ohella itseni merkonomiksi! Kuvan otin edellisenä iltana ennen koulun alkua. Olin kuin ekaluokkalainen ostamassa koulutarvikkeita. :D 
Jännitti ensin ihan älyttömästi, kun ajattelin että siellä on vaan jotain tapoihinsa jämähtäneita mummuja, mutta onneks meidän luokka on ihan best! Alkuun ajattelin että olisin lyhentänyt sen kaks vuotta ehkä yhteen vuoteen, mutta toisaalta, hitaasti mutta varmasti. En halua aiheuttaa itselle enempää stressiä.

Sitten kun sanoin sen stressi sanan, mieleen juolahti meidän ihanan kodin järjetön kaaos. Meillä on tällä hetkellä kylpyhuone remontti meneillään ja siksi kirjoitankin tätä nyt äidin koneella, äidin olohuoneessa katsellessa simpsoneita. Eli kirjoituksissa oleva stressaantunut vivahde tulee ihan vain tästä remontista. Joten älkää ihmetelkö. :)




Sitten siihen elämäni tärkeimpään. Parasta mitä voi olla on se että voi ottaa koiran mukaan töihin. Tai siis,Vilihän on ihan palkattu meille vahtikoiraksi ja saa siitä palkaksi possunkorvia. Phihii. Herkko toimii tietenkin verottajan roolissa ja vie palkasta puolet. :D

Sitten sanon tämän nyt ihan sen takia ettei tulisi mitään sanomista. En muista olenko aikaisemmin kertonut ikinä aikaisempien työpaikkojen nimiä, mutta nyt sen luultavasti tulen sen sanomaan. Joten kerron että jokainen mielipiteeni jonka täällä sanon, on minun omani, eikä se liity mitenkään firmaan jossa työskentelen. Jos joku loukkaantuu siitä mitä tänne kirjoitan, saa suuttua minulle eikä kenellekkään muulle. :)

Mielessäni on paljon askarteluvinkkejä, mutta katsotaan mitä mieleen juolahtaa. Näkyillään!